Pokeri on yksi maailman tunnetuimmista ja pelatuimmista korttipeleistä. Harva aloitteleva pelaaja kuitenkaan ymmärtää, kuinka monimuotoinen peli todellisuudessa onkaan. Pokerista on olemassa kymmeniä eri muunnelmia, joista jokaisella on omat sääntönsä, panostusmallinsa ja strategiset erityispiirteensä.
Jokaisella muunnelmalla on yhteinen perusta, joka koostuu panostuskierroksista, voittokäsistä ja bluffauksesta. Niiden väliset erot ovat kuitenkin sen verran merkittäviä, että ne vaikuttavat ratkaisevasti siihen, minkälainen lähestymistapa peliin kannattaa ottaa. Tässä artikkelissa tarkastelemme tunnetuimpia pokerin muunnelmia sekä niiden sääntöjen keskeisimpiä eroja.
1. Texas Hold’em: pokerin maailmankuulu muunnelma
Tätä nykyä voi kiistattomasti sanoa, että Texas Hold’em on pokerin valtias. Oli kyseessä sitten kivijalkakasino kuin live casino tai vaikka ammattilaisturnaus, Texas Hold’em on niissä esillä dominoivassa asemassa. Se on helposti lähestyttävä myös harrastajille ja niin ikään aloittelijoille, sillä sen perussäännöt ovat varsin yksinkertaiset.
Hold’emissa jokainen pelaaja saa alkuun kaksi peitettyä korttia. Lisäksi pöytään jaetaan viisi, kaikille pelaajille yhteistä korttia, kolmeen vaiheeseen jaettuna: floppi, turn ja river. Viiden kortin käsi muodostetaan näiden seitsemän kortin yhdistelmästä. Panostusrakenteista selkeästi yleisin on ”no limit”, mutta käytössä on myös ”pot limit” ja ”fixed limit”.
Hold’emin keskeinen piirre on yhteisten korttien suuri merkitys. Koska kaikki pelaajat jakavat osan käsistään, käsien vahvuuksia on helpompi vertailla. Näin ollen bluffaaminen ja potin hallinta korostuvat keskeisinä strategisina elementteinä. Varianssi on kohtuullinen, mutta pelissä yhdistyvät sekä taidon että psykologian elementit tavalla, jota monet pitävät pokerin parhaana ilmentymänä.
2. Omaha: enemmän kortteja Texas Hold’emiin verrattuna
Omahassa on paljon samoja piirteitä kuin Texas Hold’emissa, mutta siinä jaetaan pelaajille neljä korttia. Pöytään jaetaan edelleen viisi yhteiskortteja, mutta tässä kohtaa pelissä tapahtuu tärkeä muutos verrattuna Texas Hold’emiin: pelaajan on käytettävä kahta omista korteistaan ja kolmea pöytäkorttia muodostaakseen viiden kortin käden.
Yleisin panostusrakenne Omahassa on Pot Limit, jossa panostus on rajattu potin kokoon. Koska aloituskortteja on neljä, käsiyhdistelmien määrä kasvaa valtavasti. Näin ollen vetokädet ovat tyypillisesti Hold’emiin verrattuna vahvempia. Tämä luo dynaamisemman pelin, jossa potit ovat isoja ja käänteet nopeita.
Strategisesti Omaha vaatii tarkempaa käsivalintaa ja syvempien vetojen ymmärtämistä. Koska neljä korttia näyttää usein houkuttelevalta, on helppo sortua pelaamaan liian monia aloituskäsiä. Kuitenkin vain hyvin koordinoidut kädet, esimerkiksi tuplasuittarit ja yhteensopivat korkeiden korttien yhdistelmät, ovat pitkällä aikavälillä kannattavia.
3. Seven-Card Stud: entisaikojen suosikki
Seven-Card Stud eli ”Seitsemän kortin avopokeri” oli Yhdysvaltojen kasinoiden suosituin pokerimuunnelma, ennen kuin Texas Hold’em nousi nykypäivän asemaansa. Studia pelataan tyypillisesti ”fixed limit” -panoksella, eikä siinä ole käytössä yhteisiä kortteja.
Jokainen pelaaja saa aluksi kolme korttia: kaksi peitettyä ja yhden avoimen. Pelin aikana jaetaan vielä kolme avointa korttia ja yksi viimeinen peitetty kortti. Yhteensä pelaajalla on siis seitsemän korttia, joista hänen tulee muodostaa paras viiden kortin käsi.
Avoimien korttien määrä on Studin erityispiirre. Pelaaja näkee paljon tietoa vastustajistaan, mikä korostaa muistia, tarkkailua ja kykyä laskea todennäköisyyksiä nopeasti. Sen sijaan bluffaamista ei tapahdu yhtä usein, joskin käsien lukeminen ja ”dead card” -ajattelutapa ovat molemmat olennaisia taitoja pelissä pärjätäkseen.
4. Five-Card Draw: perinteinen kotipokeri
Five-Card Draw eli ”viiden kortin ostopokeri” on pokerin muoto, joka on varmasti monelle tuttu ainakin kaveriporukalla kotona pelatuista peleistä. Kun on kasvettu ulos korttipeleistä kuten Uno, on tämä pokerin muoto helppo siirtymä. Pelissä jokainen pelaaja saa viisi peitettyä korttia ja kierroksen jälkeen hän voi vaihtaa haluamansa määrän kortteja uusiin. Tämän jälkeen käydään toinen panostuskierros ja parhaat kädet vertaillaan.
Peli on strategisuudessaan huomattavasti yksinkertaisempi kuin Hold’em tai Omaha. Kuitenkin sekin pitää sisällään omanlaisensa psykologisen ulottuvuuden. Koska pelaajat eivät näe toistensa kortteja eikä yhteisiä kortteja ole, panostuskuviot ja vaihtojen määrä ovat tärkeimpiä informaation lähteitä. Näin ollen myös bluffaamisen rooli korostuu pelissä.
5. Razz: kerrankin pienin käsi voittaa
Razz on periaatteessa käänteinen versio Seven-Card Studista. Siinä jaetaan kortit samalla tavalla, mutta tavoitteena on muodostaa mahdollisimman matala viiden kortin käsi. Suorat ja värit eivät haittaa, ja ässä on aina pieni. Paras mahdollinen käsi on A–2–3–4–5.
Razz korostaa kärsivällistä ja kurinalaista peliä, koska epäonnistuneita kortteja tulee paljon ja käsien välillä voi olla suuriakin vaihteluita. Myös pöydän näkyvien korttien seuraaminen on yhtä tärkeää kuin normaalissa Studissa.
Yhteenveto
Yksi syy siihen, miksi pokeri on ollut niin kestävä suosikki pelimaailmassa, on sen monimuotoisuus. Texas Hold’em tarjoaa tasapainoisen yhdistelmän strategiaa ja psykologista peliä, Omaha kiehtoo nopeatempoisuudellaan ja vahvoilla käsiyhdistelmillään, Seven-Card Stud ja Razz palkitsevat tarkkailun ja matemaattisen ajattelun, ja sitten taas Five-Card Draw on yksinkertainen ja suoraviivainen. Suomalaisia tuntuu kiinnostavan eniten Five-Card Drawin kaltainen pokeri, joka kulkee Suomessa nimellä sökö.
Jokainen muunnelma tarjoaa omanlaisensa oppimiskäyrän, ja pelaajat voivat valita suosikkinsa sen mukaan, millainen pelityyli ja strateginen lähestymistapa heitä eniten kiehtovat. Yksi on kuitenkin varmaa: erilaiset pokerimuodot pitävät pelin tuoreena, haastavana ja loputtoman kiinnostavana. Toistaiseksi pokerin maailma on melko miesvaltainen, mutta tulevaisuudessa sen siimeksessä voi hyvinkin nähdä myös lisää naisia.
